Vihapuheen monitahoisuus

Ranta

Vihapuhe on monitahoinen ilmiö. Alla on kolme artikkelia, jotka käsittelevät vihapuhetta eri näkökulmista. Artikkelien lukeminen ja analysointi lisäävät ymmärrystä vihapuheesta yhteiskunnallisena ilmiönä sekä kehittävät kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa.

Valmistelu
Varaa tehtävään aikaa 45–60 minuuttia.

Tarvikkeet
• tulostetut artikkelit apukysymyksineen
• fläppitaulu tai muu vastaava muistiinpanoja varten

Tulosta artikkelit apukysymyksineen etukäteen. Mikäli haluat tehdä muistiinpanoja käydystä keskustelusta, varaa myös muistiinpanovälineet.

Perehdy itse hyvin artikkeleihin ennen kuin käyt ne läpi ryhmän kanssa ja vastaa kysymyksiin ensin itsellesi. Näin syvennät omaa osaamistasi ja valmistaudut keskustelun ohjaamiseen. Lisätietoa vihapuheesta löydät Kysymyksiä ja vastauksia -osiosta.

Toteutus

Lukekaa artikkelit ja pohtikaa yhdessä kunkin artikkelin näkökulmaa ja keskustelkaa sen herättämistä ajatuksista. Voit myös jakaa ryhmän pienryhmiin (3–5 henkilöä) ja antaa jokaiselle ryhmälle yhden artikkelin. Tällöin keskustelu tapahtuu pienryhmissä. Ryhmille voi antaa kysymyksiä artikkelien käsittelyn tueksi. Mikäli toteutat tehtävän pienryhmissä, pyydä jokaista pienryhmää kertomaan muulle ryhmälle, millaisia ajatuksia artikkelit herättivät. Keskustelkaa sitten heränneistä ajatuksista yhdessä koko ryhmän kanssa.

Artikkelit

Atlas Saarikoski: Vihapuhe ei synny vihasta

Saarikoski käsittelee artikkelissaan yhteiskunnan eriarvoisuuden ja syrjinnän suhdetta vihapuheeseen. Vihapuhe on erityisen haitallista kohdistuessaan vähemmistöihin. Vaikka kuka tahansa voi joutua vihapuheen kohteeksi, saavat uhkailevat ja toista vähättelevät sanat vielä enemmän voimaa kohdistuessaan vähemmistöihin.

Kysymyksiä ryhmälle:
• Mitä eri vähemmistöjä Suomessa on?
• Miten vihapuhe vaikuttaa vähemmistöihin ja yksilöihin?
• Miten vihapuheeseen voi puuttua?
• Miksi vihapuhetta pitäisi vastustaa?

Sirpa Puhakka: Vihapuhe koettelee sananvapauden rajoja

Meillä kaikilla on oikeus sananvapauteen. Vihapuhetta puolustellaan usein sananvapauteen vedoten. Puhakka tuo artikkelissaan esiin sananvapauden sisältämän vastuun: ihan mitä tahansa ei saa sanoa.

Kysymyksiä ryhmälle:
• Miksi meillä on sananvapaus?
• Miksi ja miten sitä on rajoitettu?

Mikko Naalisvaara: Tutkija: Vihapuhe vertautuu sotapropagandaan

Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila kuvaa artikkelissa sanojen vaikutusta yksittäisen ihmisen tekoihin ja yleiseen ilmapiiriin. Hänen mukaansa uhkailevat sanat voivat muuttua teoiksi; tästä on meidänkin yhteiskunnassamme näyttöä. Vihakirjoittelu vaikuttaa myös yleiseen ilmapiiriin ja luo yhteiskuntaan vastakkainasettelua. Tutkijan mukaan tällä voi olla yhteiskuntaa hajottavat vaikutukset ja hän vertaakin vihapuhetta sotapropagandaan.

Kysymyksiä ryhmälle:
• Miten nettikeskustelu eroaa kasvokkaisesta keskustelusta? Miettikää omia kokemuksianne.
• Miten verkko vaikuttaa vihapuheen määrään, laajuuteen tai laatuun?
• Millaisista vihapuheen haittavaikutuksista tutkija on huolissaan?
• Miten vihapuheen vaikutuksia voisi ehkäistä?

Lisätietoa vihapuheesta ja sitä tuottavista rakenteista saat esimerkiksi Kysymyksiä & vastauksia 
-osiosta, R-sana-kirjasta sekä Normit nurin -oppaasta. Lisätietoa ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta löytyy ihmisoikeudet.net-sivustolta.