Kysymyksiä & vastauksia

Mikä liike?

Ei vihapuheelle -liike on osa yhteiseurooppalaista No Hate Speech Movementia, jossa on mukana 40 Euroopan neuvoston jäsenmaata. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Suomen kampanjan 27.3.2013, joka jatkui Suomen Plan Internationalin koordinoimana 30.6.2015 asti. Kampanjan päätyttyä liikkeessä mukana olevat tahot valmistelevat kesän jälkeen uusia toimintoja.

Ei vihapuheelle -liike on nuorten liike, joka pureutuu verkon vihapuheeseen ja pyrkii edistämään ihmisoikeuksia ja sananvapautta sekä yhteiskunnan moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta. Liike haluaa edistää kunnioittavaa keskustelukulttuuria niin verkossa kuin muualla yhteiskunnassa.

Liikkeessä koulutetaan 18–30-vuotiaita nuoria aktivisteja edistämään ihmisoikeuksia niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Samalla herätellään myös suurempaa yleisöä huomaamaan ne vaarat, joita rasistinen ja syrjivä vihapuhe aiheuttaa ihmisoikeuksille, sananvapaudelle ja demokratialle.

Miksi tällainen liike?

Asenneilmaston koveneminen Suomessakin vaatii toimia. Haluamme tuoda oman panoksemme ajankohtaiseen keskusteluun rasismista ja syrjinnästä. Myös Planin toimintaperiaatteisiin kuuluu, että tasavertaiset ihmisoikeudet kuuluvat maailmassa kaikille.

Liikkeen tavoitteena on asennemuutos sen suhteen, että kaikki ihmiset iästä riippumatta näkisivät oman vastuunsa suhteessa toisiin ihmisiin. Haluamme myös muistuttaa, että ihmisoikeudet pätevät kaikkialla, myös verkossa. Jokaisella ihmisellä on oikeus olla oma itsensä ja toimia yhteiskunnassa ilman, että hänen täytyy kokea olonsa uhatuksi etnisen taustansa, uskontonsa, sukupuolensa, äidinkielensä, seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä, vammaisuutensa tai jonkin muun ominaisuutensa tai mielipiteensä vuoksi.

Mitä vihapuhe on ja ketkä sitä kokevat?

Euroopan neuvoston määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.

Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansallismielisyyttä kuin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan. Euroopan neuvoston kampanja suuntautuu lisäksi kaikkia niitä syrjinnän ja ennakkoluulojen muotoja vastaan, joihin tällä hetkellä liittyy vihapuhetta ympäri Eurooppaa. Näitä ovat muun muassa romanivastaisuus, eri uskontokuntiin kohdistuva viha, naisviha, seksismi ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva viha.

Miten vihapuhe vaikuttaa lapseen ja nuoreen?

Sanoilla ja teoilla, jotka saattavat tuntua itsestä merkityksettömiltä, voi olla äärimmäisen voimakkaita vaikutuksia siihen henkilöön, johon ne kohdistuvat.  Vihapuhe satuttaa, aiheuttaa ahdistusta ja loukkaa. Se kohdistuu kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren identiteettiin, siihen, mitä nuori on ja mitä hänen tulisi pitää itsessään arvokkaana. Lapsen ja nuoren kuuluminen paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan saatetaan kyseenalaistaa.

Tällaisella kohtelulla voi olla vakavia seurauksia lapsen tai nuoren itsetuntoon ja hyvinvointiin. Nämä kokemukset tekevät elämänpiiristä usein myös turvattoman: koskaan tai missään ei voi olla täysin suojassa epäasialliselta kohtelulta. Aikuisten tulee ottaa vastuu siitä, että voimme taata lapsille ja nuorille oikeuden syrjimättömään elämään.

Vihapuhe vs. sananvapaus

Yksi tärkeimmistä ihmisoikeuksista on sananvapaus: jokaisella on oikeus ilmaista ja vastaanottaa tietoa, mielipiteitä ja viestejä kenenkään sitä estämättä. Sananvapaus on turvattu Suomen perustuslaissa ja muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Sananvapauteen kuuluu kuitenkin myös vastuu sanomastaan. Tämä vastuu on jokaisella ihmisellä riippumatta siitä, tapahtuuko viestintä nimettömästi tai omalla nimellä, verkossa tai reaalimaailmassa.

Haluamme edistää sananvapautta, emme rajoittaa sitä. Vihapuhe pyrkii vaientamaan vähemmistöt ja heidän tukijansa. Moniäänisyyden varjelu on sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustamista.