Miten vastaan vihapuheeseen?

Ei vihapuheelle _MG_6165_c_Mildlife-002

Tehtävässä harjoitellaan vihapuheen tunnistamista ja siihen puuttumista sekä mielipiteen ilmaisemista rakentavasti. Rauhallinen argumentointi on hyvä taito ja keino puuttua vihapuheeseen. Esimerkiksi verkossa kaikkien keskustelujen valvominen on mahdotonta, siksi vastaäänien tuominen keskusteluihin on tärkeää. Harjoitteen tarkoitus on lisätä ymmärrystä kunnioittavaan sävyyn käydyn mielipiteenvaihdon merkityksestä ja vahvistaa valmiuksia osallistua keskusteluihin jatkossa.

Valmistelu
Varaa aikaa tehtävän toteutukseen 60–75 minuuttia.

Tarvikkeet
• esimerkit verkkokeskusteluista Facebook-sivulla ja keskustelupalstalla
• fläppitaulu
• tietokone ja valkokangas, jolle heijastaa esimerkkikeskustelut
tai
• esimerkkikeskustelut paperille tulostettuna

Toteutus

Jaa osallistujat pienryhmiin ja anna heille tehtäväksi tutustua Ei vihapuheelle -liikkeen Facebook-sivuilla käytyihin keskusteluihin. Kehota kiinnittämään erityistä huomiota liikkeen aktivistien vastausten sävyyn ja rakenteeseen. Voit joko heijastaa keskustelut valkokankaalle tai jakaa etukäteen paperille tulostamasi keskustelut ryhmille.

Pohtikaa sitten yhdessä miten vihapuheeseen tai muuten provosoivaan tekstiin kannattaa vastata. Miettikää mistä elementeistä hyvä argumentointi koostuu. Kirjaa ylös ryhmästä nousseet ehdotukset, nämä toimivat ohjeistuksena tehtävän seuraavassa vaiheessa.

Jaa seuraavaksi jokaiselle ryhmälle kaksi verkon keskustelupalstoilta kerättyä esimerkkiä mielipiteen ilmaisemisesta. Voit myös etsiä lisää vastaavia kirjoituksia, mikäli ryhmä on suuri. Kehota sitten osallistujia analysoimaan tekstit alla olevien kysymysten avulla. Analysoinnin tarkoituksena on oppia tunnistamaan, mikä on mielipiteen ilmaisemista ja mikä vihapuhetta, tunnistaa keskustelunavausten sävyjä ja tunnelmia sekä pohtia millaisia reaktioita ne itsessä herättävät.

Kysymyksiä analysoinnin tueksi:

• Kenestä puhutaan? Kuka tai keitä teksteissä mainitaan?
• Mitä puhutaan? Millaisia asioita teksteissä käsitellään tai kuvataan?
• Miten puhutaan? Millaisilla sanoilla henkilöitä teksteissä kuvataan?
• Miksi puhutaan? Mitä tällaisten mielipiteiden esittämisellä tavoitellaan; mikä on sen tarkoitus?
• Mitä seurauksia tällaisella ilmaisulla voi olla? Ovatko seuraukset erilaisia eri ympäristöissä (verkossa, koulussa)?

Kun ryhmät ovat analysoineet esimerkkitekstit, pyydä heitä valitsemaan jompikumpi teksteistä. Ohjeista heidät seuraavaksi kirjoittamaan lyhyt ja ytimekäs vastine valittuun tekstiin. Vastauksissa hyödynnetään aiemmin mietittyjä ohjeistuksia ja esimerkkivastauksia.

Kun pienryhmät ovat kirjoittaneet vastineet valmiiksi, pyydä jokaista ryhmää vuorollaan lukemaan ensin käyttämänsä esimerkkiteksti ääneen muille, sitten kertomaan lyhyesti kuinka he analysoivat tekstinsä ja lopuksi lukemaan ääneen kirjoittamansa vastine. Käykää sitten yhdessä koko ryhmän kanssa keskustelua pienryhmän valitsemasta esimerkkitekstistä, sen analyysista ja kirjoitetusta vastineesta. Käykää näin läpi jokainen ryhmä vuorollaan.

Keskustelun tarkoitus on antaa tilaa tarkentaville kysymyksille ja eriäville mielipiteille. Ohjaajan kannattaa muistaa, että vihapuhe on monitulkintaista. Keskustelun sävyn on kuitenkin koko ajan pysyttävä asiallisena ja muita kunnioittavana.

Lähde: Puhetta ei pommeja -työpajat, CIMO