Taking action against hate!

** På svenska nedan **
** In English below **

Taking action against hate! Koulutus 16-26-vuotiaille nuorille Norjassa kesäkuussa

Haluaisitko ryhtyä toimimaan vihapuhetta vastaan? Hae mukaan pohjoismaiseen koulutukseen, jossa saat välineitä vastapuheen ja vaihtoehtoisten narratiivien tuottamiseen. Norjan Ei vihapuheelle -liikkeen kansallinen komitea kutsuu 16-26-vuotiaita nuoria osallistumaan pohjoismaiseen ”Taking action against hate!” –koulutukseen. Koulutus vaihtoehtoisista ja vastanarratiiveista järjestetään 17.-20.6.2017 Norjan Stavangerissa. Koulutus järjestetään englanniksi ja siihen voi ilmoittautua verkkolomakkeella 30.4.2017 asti. Tarkempi kuvaus koulutuksesta löytyy alla olevasta englanninkielisessä hakukuulutuksesta sekä täältä.

Lisätietoa: Laura Heinonen, Allianssi ry (Suomen Ei vihapuheelle –liikkeen koordinaattori)

** In English below **

Nordisk utbildning ”Taking action against hate!” för 16-26 åriga ungdomar i juni

Skulle du vilja börja jobba emot hatprat? Välkommen att delta i en nordisk utbildning där du får verktyg för att skapa motprat och alternativa narrativ. Norges nationella kommitté för Nej till hatprat -rörelsen bjuder in 16–26-åriga ungdomar för att delta i en nordisk utbildning ”Taking action against hate!”. Utbildningen om alternativa och motnarrativ ordnas 17.–20.6.2017 i Stavanger, Norge. Utbildningen hålls på engelska och man kan anmäla sig via en nätblankett fram till 30.4.2017. En noggrannare beskrivning av utbildningen finns i engelska meddelandet nedan och bakom denna länk.

Mer information: Laura Heinonen, Allians rf
(Finlands nationella koordinator i Nej till hatprat -rörelsen)

Nordic training seminar on Counter and Alternative narratives for youth aged 16-26 in June

Do you think we need to take action against hate speech? Then you are invited to the Nordic training seminar on Counter and Alternative narratives. The No Hate Speech Movement National Campaign Committee in Norway calls for youth participants age 16-26 for  a Nordic training seminar on Counter and Alternative narratives from 17th to 20th of June at “Himmel og Hav conference center” in Stavanger, Norway.

The Norwegian Campaign Committee (Stopp hatprat) together with the No Hate Speech Movement is organising a 4 day Nordic youth training. The training will focus on taking action on hate speech through counter and alternative narratives based on the newly published Council of Europe manual ‘We CAN!’. The course will strengthen national campaigns in the Nordic countries; identify key issues of young people regarding hate speech and how to take action; and prepare selected youth delegates for the Nordic Hate Speech Conference.

The participants will develop skills and attitudes to counter hate speech and produce their own counter speech to be disseminated online and/or offline.  These may be in the form of campaigns, actions, videos, memes, texts, music, art, posters, infographics, interviews, documentaries, storytelling, etc. A delegation from the seminar will bring a youth message to the meeting of the Nordic Council of Ministers focusing on hate speech and gender perspectives.

Read more in the full call here.

Applications must be submitted by 30 April 2017 through the online form.

More information from Laura Heinonen, Allianssi
(The national coordinator of the Finnish No Hate Speech Movement)

 

TÄSTÄ SAA PUHUA! – Seminaari disinformaatiosta ja vihapuheesta 1.-2.12.2016 Helsingissä

Tästä saa puhua! Seminaari disinformaatiosta ja vihapuheesta tutkijoille, kasvattajille ja kansalaistoimijoille

1.-2.12.2016, Allianssi-talo, Helsinki

**på svenska nedan**

Miten vihapuhetta tuotetaan ja miten toimia sitä vastaan? Miten mediakriittisyyden avulla voidaan edistää sananvapautta?

Vihapuhe hiljentää ja rajoittaa sananvapautta. Tässä kaksipäiväisessä seminaarissa puhutaan vihapuheesta, sitä lietsovasta disinformaatiosta ja rakenteista näiden ilmiöiden takana. Seminaarissa etsimme kahden päivän ajan vastauksia ja erilaisia ratkaisuja asiantuntijapuheenvuoroja kuullen ja käytännön työvälineitä toiminnallisesti kehittäen.

Molemmissa seminaaripäivissä temaattiset asiantuntijapuheenvuorot määrittelevät vihapuheeseen ja disinformaatioon liittyviä yhteiskunnallisia haasteita joihin osallistujat pääsevät myöhemmin vastaamaan ratkaisukeskeisissä työpajoissa. Seminaarissa keskitytään esimerkiksi siihen, miten vihapuhetta ja disinformaatiota tuotetaan, millaisia vallankäytön mekanismeja niihin liittyy ja pohditaan miten näistä aiheista voi keskustella esimerkiksi nuorten kanssa tai yhteiskunnassa laajemmin.

Tästä saa puhua! -seminaari järjestetään 1.-2.12.2016 Allianssi-talolla Helsingissä (Asemapäällikönkatu 1)  ja sen toteuttavat yhteistyössä Allianssi, Mediakasvatusseura ja Plan International Suomi. Seminaaria tukevat lisäksi Nuorisotutkimusseura, Koneen säätiö ja Svenska kulturfonden.

Ilmoittaudu seminaariin 24.11. mennessä, tilaa on sadalle ensimmäiselle. Seminaari on maksuton.

Seuraa myös Facebook-tapahtumaa ja osallistu keskusteluun Twitterissä tunnisteella #PUHUTAAN.

Vihapuhe ja disinformaatio

Vihapuhetta esiintyy verkossa, kouluissa, työpaikoilla, mediassa ja kadulla. Vihapuhe kohdistuu usein niihin ryhmiin, joihin kohdistuu myös rasismia, naisvihaa, homofobiaa tai muita ennakkoluuloja, ja siitä saavat osansa myös esimerkiksi poliittisesti arkojen aiheiden tutkijat ja niistä kirjoittavat toimittajat.

Disinformaatiolla tarkoitetaan vääristellyn tai valheellisen tiedon tarkoituksellista tuottamista ja levittämistä. Kun propagandan avulla pyritään vaikuttamaan yleisöön vetoamalla suuriin tunteisiin, disinformaation johtaa yleisöään harhaan tukeutumalla rationaalisilta vaikuttaviin argumentteihin ja yleistyksiin. Disinformaation avulla voidaan esimerkiksi luoda vääristeltyjä mielikuvia eri yhteiskuntaryhmistä, jotka puolestaan linkittyvät näitä ryhmiä vastaan tuotettuun vihapuheeseen.

Monet rodullistetut, vammaiset tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset joutuvat elämään vihamielisessä ilmapiirissä jatkuvasti, eikä kokemuksista yleensä kerrota julkisuuteen. Myös esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kanssa toimivat vapaaehtoiset ja järjestötyöntekijät kokevat turvattomuutta työssään vihapuheen takia.

TÄSTÄ SAA PUHUA! (DET FÅR TALAS OM DET HÄR)
Seminarium om disinformation och hatprat till forskare, undervisare och civila aktörer 1.-2.12.2016, Allians-huset, Helsingfors.

Hur föds hatprat och hur kan man motverka det? Hur kan man öka yttrandefrihet via mediakritik?

Hatprat tystar och begränsar yttrandefrihet. I detta tvådagars-seminarium talas det om hatprat, disinformation som piskar upp det och strukturerna bakom dessa fenomen.

Under båda seminariedagarna definierar tematiska talturer av sakkunniga de samhälleliga utmaningar som associeras med hatprat och disinformation. Deltagarna får senare svara på dessa utmaningar i lösningsorienterade workshops. Under seminariet fokuserar vi på till exempel det, hur hatprat och disinformation produceras, hurdana maktutövningsmekanismer tillhör och hur dessa ämnen kan diskuteras med till exempel unga eller i samhället i stort.

Det får talas om det här –seminariet genomförs i samarbete av Allians, Mediekunskapsällskapet ooch Plan International Finland. Seminariet stöds dessutom av Nuorisotutkimusverkosto, Koneen säätiö och Svenska Kulturfonden.

Anmäl dig med före 24.11 via www.alli.fi/koulutuskalenteri. Det finns plats för de hundra första. Seminariet är kostnadsfritt.

 

OHJELMA/PROGRAM

Torstai / Torsdag 1.12.2016

11:30 Ilmoittautuminen/Registering

12.00 Tervetulosanat/Välkommen

12:15 Puheenvuorot/Talturer

Laura Eklund Nhaga, sanataiteilija: Kirje valkoiselle miehelle

Maija Töyry, viestintäalan asiantuntijaverkosto Mediakollektiivi: Vihapuhe ja disinformaatio – tunnistaminen ja torjuminen

Jeanette Björkqvist, toimittaja ja kirjailija: Vi. Och de andra. Me. Ja ne muut

13.30 Kahvitauko/Fika

14.00 Työpajat/Workshops

DISINFORMAATIO TUNNEVIESTINTÄNÄ (Severi Hämäri, retoriikan opettaja, Kriittinen korkeakoulu)
Työpajassa käsitellään keinoja kohdata epämiellyttävä, vastenmielinen tai muutoin voimakkaita tunnereaktioita herättävä viesti rauhallisesti, oma maltti ja mielenrauha säilyttäen. Lisäksi keskustelemme yhdessä uusista ratkaisumalleista sekä työpajan osallistujien kokemuksista.

PALJASTA VALLAN TEMPUT! (Malin Gustavsson, tasa-arvo – ja yhdenvertaisuusasiantuntija, Ekvalita)
Vallan temput ovat tietoisia ja epätietoisia tapoja ylläpitää valtaa ja valta-asetelmia. Tässä työpajassa käydään läpi erilaisia vallan temppujen muotoja vihapuheessa ja niiden vaikutuksia keskusteluun. Lisäksi opitaan, miten niitä voi estää ja pohditaan ehdotuksia muutokseen. Työpajassa on kyse keskustelun haltuunotosta.

VIHAPUHE, UHKAILU JA TROLLIT – TUHLATAANKO SANANVAPAUTTA SOMESSA? (Yle Uutisluokka)
Yle Uutisluokka pohtii koululaisten kanssa sananvapautta, sosiaalista mediaa ja nettikiusaamista. Tule Uutisluokan työpajaan kuulemaan nuorten ajatuksia sekä Jessikka Aron, Ruben Stillerin ja Summerin Anin videoklipit aiheesta. Pääset myös itse tekemään oman vihapuheen vastaisen videoklippisi ja ottamaan kantaa.

_YHDEN SUHDE KAHTEEN_ (Nynnyt Duo, Museum of Non-Humanity)
Kun sanon toinen, tai toiset, viittaan aina myös itseeni. Toinen on se, joka tulee ensimmäisen jälkeen – kun sanon, että sinä olet toinen, olenko minä silloin ensimmäinen? Toinen on aina suhteellinen, se on suhteessa muihin. Toinen on myös aina eettinen kysymys, sillä se saa minut valitsemaan. Se ei koskaan ole yhdentekevä. Työpajassa pohditaan sanojen ja keskustelun kautta toiseuttamisen mekanismeja ja niistä poisoppimisen mahdollisuuksia.

FOKUKSESSA ISLAMOFOBIA (Hunderra Assefa, tiedottaja, Nuoret Muslimit ry)
Minkälaisia uskomuksia islamiin liitetään? Millaista on muslimien kohtaama syrjintä? Työpajassa pureudutaan islamofobiaan ilmiönä, kuullaan tuoreista tutkimustuloksista Suomessa koetusta ja kohdatusta islamofobiasta sekä opitaan tunnistamaan ja puuttumaan arkisissa tilanteissa esiintyvään islamofobiaan helppojen, toiminnallisten harjoitusten avulla.

FAKTANTARKISTUS NÄKYVÄKSI (Faktabaari)
Miten tunnistat disinformaation? Missä nuoret sitä erityisesti kohtaavat? Miten kriittistä medialukutaitoa korostava faktantarkistuspalvelu voisi parheiten tukea ammattikasvattajia ja nuoria disinfomaation tekemisessä näkyväksi?  Työpajan aikana luodaan osallistujien kanssa tarkistuslista ylä-asteikäisille disinformaation tunnistamiseksi verkossa. Lisätietoja Faktabaarin toimitusprosessista:  http://faktabaari.fi/toimitusprosessi

15.30 Tauko/Paus

15.40 Talk show
Juonto/Presentatörer: Susani Mahadura & Yagmur Özberkan
Vieraina/Gäster: Malin Gustavsson, Severi Hämäri, Hunderra Assefa, Warda Ahmed, Uutisluokka

17.00 Lopetus/Dagen avslutas

 

Perjantai/Fredag 2.12.

9:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi/Registering och morgonkaffe

10:00 Avaus/Introduktion

10:30 Näkökulmia vihapuheeseen/Tematiska talturer om hatprat:

Tuija Saresma, Nykykulttuurin tutkija, FT, Jyväskylän yliopisto
SUKUPUOLITTUNUT VIHAPUHE

Airin Bahmani, tutkiva journalisti
PELON LEVITTÄMISEN STRATEGIAT JA TURVATTOMUUS

Karin Creutz, forskare, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingfors universitet
GROR DET RASISTISKA HATET I STRUKTURERNA?

Niko Hatakka, Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija, Turun yliopisto
VOIKO RASISMIA VASTUSTAA VÄÄRIN?

11:30 Lounastauko/Lunch

12:30 Työpajat – ratkaisuja tutkijoiden esittämiin kysymyksiin/Lösningsorienterade workshops

VIHAPUHEESTA VASTAPUHEEKSI (Milja Henttonen, sosiaalisen median asiantuntija)
Työpajassa keskustellaan vihapuheilmiöstä, sen eri motiiveista ja niiden yhteyksistä. Mitä yhteistä on esimerkiksi naisvihalla ja rasismilla? Millaisia vastaääniä yhteiskunnalliseen keskusteluun, verkkoon ja sosiaaliseen mediaan kaivataan? Luodaan yhdessä lisää moniäänistä, ihmisarvoa kunnioittavaa puhetta maailmaan! Mukana tutkija Tuija Saresma.

MIKÄ MEITÄ YHDISTÄÄ?  (Anu-Rohima Mylläri, Punainen Risti)
Sama ilmiö voidaan kuvata monin tavoin, ja sama sana voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Esimerkiksi julkinen keskustelu vihapuheesta kärjistyy usein kiistelyksi siitä, missä menevät sananvapauden rajat.  Tässä työpajassa selvitetään käytännön keskusteluharjoituksen avulla, miten ottaa käsitteet yhdessä haltuun siten, että ne tukevat yhteistyötä ja ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta. Mukana tutkiva journalisti Airin Bahmani.

PURKUTALKOOT (Leena Suurpää, Nuorisotutkimusseura)
Mitä on rakenteellinen syrjintä? Mistä se tulee? Opi tunnistamaan rakenteisiin kätkeytyvä syrjintä osana arkielämää – ja tarttumaan tilaisuuksiin sen purkamiseksi. Mukana tutkija Karin Creutz.

MITEN RASISMIA VASTUSTETAAN OIKEIN? (Sami Koivisto, YLE)
Voiko rasismin vastustus toimia populistisen puheen polttoaineena? Mitä journalistit, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset voisivat ottaa huomioon puhuessaan rasismia vastaan julkisuudessa? Työpajassa osallistujat pääsevät etsimään vastausta muun muassa näihin kysymyksiin eri osapuolten näkökulmiin eläytymällä.  Mukana tutkija Niko Hatakka.

14.00 Tauko/Paus

14.15 Talk show: Tästä saa puhua!

Juonto/Presentatörer: Susani Mahadura & Yagmur Özberkan
Vieraina/Gäster: Anu-Rohima Mylläri, Leena Suurpää, Sami Koivisto, Milja Henttonen sekä muita seminaarin ohjelmasta tuttuja vihapuheen vastustajia./samt andra bekanta från seminariets program som jobbar för att motverka hatprat.

15.00 Keskustelu jatkuu glögin lämmittämänä/Mingel med glögg

16.00 Tilaisuus päättyy/Seminariet avslutas

 

Lisätietoa/Mer info:
Sofia Kari, Korkeakouluharjoittelija
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
etunimi.sukunimi@alli.fi

 

EI vihapuheelle -liike uuteen aikaan

pandaEi vihapuheelle -liike on lähes kaksi ja puoli vuotta kampanjoinut erittäin aktiivisesti vihapuheen ongelman tekemiseksi tunnetuksi ja rohkaistakseen nuoria vastustamaan yhdessä vihapuhetta. Tässä ajassa on onnistuneesti synnytetty liike vihapuhetta vastaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön antama kampanjarahoitus liikkeelle päättyi 30.6.2015 ja samoin liikkeen koordinointi Plan Suomessa. Kampanja on päättynyt ja liike siirtyy nyt seuraavaan vaiheeseen. Liikkeessä mukana olevat tahot suunnittelevat uusia toimintoja.

Tämä sivusto säilyy internetissä toistaiseksi, ja löydät sieltä erilaisia materiaaleja, joita voit hyödyntää toimiessasi vihapuhetta vastaan. Liikkeen sosiaalisen median kanavia päivittävät edelleen liikkeen aktivistit.

Kaikkia sivuston materiaaleja saa käyttää vapaasti vihapuheen vastaisessa toiminnassa.

Vihapuheen vastainen toiminta Suomessa – seminaari 4.6. Helsingissä

Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi Ei vihapuheelle -liikkeen yhteenvetoseminaariin
torstaina 4.6. klo 12.00 – 15.00 Nuorten kulttuuriareena Gloriaan (Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki).

Seminaarissa käydään läpi Ei vihapuheelle –liikkeen aikaansaannoksia sen 2 ½ -vuotisen rahoituskauden aikana ja luodataan vihapuheenvastaisen toiminnan tulevaisuutta Suomessa

Ilmoittautumiset tilaisuuteen pyydetään 2.6. mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/6DB6FD197687E799.

OHJELMA

12 – 12.30      Kahvitarjoilu

12.30               Seminaarin avaus: Vihapuhe ja kansalaistoiminta – Ossi Heinänen, pääsihteeri, Plan Suomi Säätiö

12.35               Miten vihapuhe ilmenee Suomessa?  – Veronika Honkasalo, VT, nuorisotutkija

12.50               Vihapuheen vastaista toimintaa Suomessa – Eva Biaudet, kansanedustaja, vähemmistö- ja
yhdenvertaisuusvaltuutettu 2013-2015

13.00              Ei vihapuheelle -liikkeen tekoja, saavutuksia ja kokemuksia kahden vuoden ajalta –
liikkeen aktivistit ja työntekijät

13.25               Liikkeen toimintojen esittelyä eri puolilla salia olevissa esittelypisteissä

13.50               Mihin asti liike on päässyt? – Sampo Villanen, Ei vihapuheelle -liikkeen koordinaattori

14.00               Paneelikeskustelu: Vihapuheen vastaisen toiminnan tulevaisuus Suomessa
                         Niina Pesonen,aktivisti, Ei vihapuheelle -liike
                         Teija Kangas – aktivisti, Ei vihapuheelle -liike
                         Suvi Lappalainen koordinaattori, Kanuuna,
                         Jarno Alastalo, perustaja, big man (suojelija), Heimo,
                         Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi
                         Kommentit: Janette Grönfors, SPR, Ei rasismille -hanke, Satu Valtere, Allianssi

14.40               Päätössanat – Georg Henrik Wrede, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualue

14.50               Päätössanat – Liikkeen aktivistit

14.55               Kiitosvideo

15.00              Seminaarin keskusteluosuus päättyy, mahdollisuus kierrellä toiminnan esittelypisteissä klo 15.30 asti

Kauniaisten nuorisotalosta ensimmäinen vihapuheesta vapaa nuorisotila

Kauniaisten nuorisotalo palkittiin Seinäjoen valtakunnallisilla Nuorisotyöpäivillä Suomen ensimmäisenä vihapuheesta vapaana nuorisotilana.

Ei vihapuheelle -liike on luonut kuusikohtaiset ohjeet, joita noudattamalla nuorisotila voi julistautua vihapuheesta vapaaksi. Konsepti sisältää vihapuheen tunnistamisen ja siihen puuttumisen lisäksi talon sääntöjen muuttamisen ja tilanteen säännöllisen seurannan. Vihapuheesta vapaasta nuorisotilasta kertova kyltti tehdään yhdessä nuorten kanssa.

Kauniaisten nuorisotalon kyltti. Kyltti suunnitellaan ja tehdään yhdessä nuorten kanssa sisällyttäen siihen vihapuheesta vapaa nuorisotila -logo.

Tarkoituksena on varmistaa, että nuorten oleskelu heitä varten järjestetyissä tiloissa täyttää syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden vaatimukset ja on turvallista jokaiselle.

Kauniaisten nuorisotalo on toiminut pilottinuorisotalona, jonka kanssa mallia on kehitetty.

Kauniaisten kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen päällikön Anders Lindholm-Ahlefeltin mukaan nollatoleranssi vihapuheeseen on Kauniaisten nuorisotoimessa helpompi toteuttaa, kun nuorisotyöntekijöillä on hyvät suhteet nuorten kanssa:

– Kauniainen on valtakunnallisessa mittakaavassa pieni kaupunki, muttei missään nimessä ole vailla kosketusta vihapuheeseen. Päinvastoin – monessakin mielessä. Nuorisotilan pitää olla neutraali alue jossa nuori kokee olevansa aina tervetullut, ja siitä syystä on tärkeää julistaa se vihapuhevapaaksi alueeksi, Lindholm-Ahlefelt kertoo.

Ei vihapuheelle -liikkeen koordinaattori Sampo Villanen korostaa, että vihapuheen vastustaminen on itse asiassa turvallisen ja myönteisen ympäristön rakentamista:

– Kauniainen toimii tässä edelläkävijänä. Vihapuheesta vapaassa nuorisotilassa nuorten kehitykselle taataan turvallinen, luotettava ja yhdenvertainen ympäristö. On tärkeää, että vihapuheeseen puututaan heti, jotta kaikki osapuolet oppivat, että myönteinen kanssakäyminen on ihmisille ja ihmisryhmille aina parempi kuin vihan lietsonta.

 

Lisätiedot:

Anders Lindholm-Ahlefelt, Kauniaisten kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö
Puh. 050 366 4251

Sampo Villanen, Ei vihapuheelle –liikkeen koordinaattori
Puh. 050409 6967

Vihapuheesta vapaa nuorisotila: http://eivihapuheelle.fi/nuorisotila

Tiedote: Jo lähes 250 eduskuntavaaliehdokasta sitoutunut toimimaan vihapuhetta vastaan

Vaalikampanjoinnin ollessa kiihkeimmillään on vihapuhe noussut keskeiseksi puheenaiheeksi. Jo lähes 250 eduskuntavaaliehdokasta on allekirjoittanut Ei vihapuheelle -liikkeen sitoumuksen vihapuheesta vapaista vaaleista. Puolueista vakavimmin vihapuheen ongelmaan ovat suhtautuneet vasemmistoliiton, rkp:n, vihreiden ja piraattipuolueen ehdokkaat.

– Hyvää kehitystä on se, että meitä on niin monia, jotka tänään yhdessä osoitamme, että rasismi ja vihapuhe eivät ole hyväksyttävää. Huonoa on se, että vihapuhe on yleistynyt erityisesti netissä, mutta valitettavasti myös politiikassa. Nämä vaalit ovat myös vaalit rasismia vastaan, Eva Biaudet (rkp) kommentoi allekirjoittamaansa haastetta.

Ei vihapuheelle -liikkeen kampanjatoimikunnan puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas) perää kaikkien vastuuta turvallisen ympäristön luomisessa:

– Meidän jokaisen tehtävä on kitkeä vihapuhetta. Perättömillä väitteillä ja halventavilla kommenteilla pyritään kääntämään ihmisiä toisiaan vastaan. Vihapuheeton Suomi on turvallisempi, rauhallisempi ja ystävällisempi maa. Sellaista Suomea meistä varmasti jokainen toivoo.

Haaste julkistettiin tänä aamuna. Se ja toistaiseksi allekirjoittaneet ehdokkaat näkyvät reaaliajassa osoitteessa www.eivihapuheelle.fi/vaalit.

Ei vihapuheelle -liike on ottanut käyttöön myös hashtagin #vihapuhetutka. Kaikkia kehotetaan kiittämään ehdokkaita vihapuheen vastaisista kannanotoista tai käräyttämään ehdokkaita ihmisarvoa halventavasta vihapuheesta ja liittämään Twitter- tai Facebook-viestiinsä hashtag #vihapuhetutka. Tutka on jo herättänyt keskustelua Twitterissä.

Ei vihapuheelle -liike on nuorten liike, joka toimii verkon vihapuhetta vastaan 50 Euroopan maassa. Sitä koordinoi Euroopan neuvosto ja Suomessa Plan Suomi. Liikkeellä on sosiaalisessa mediassa Suomessa yli 20 000 seuraajaa. Sen kampanjatoimikunnassa on 49 valtakunnallisen tason toimijaa.

Vihapuhe on vähemmistöryhmien syrjintään perustuvan vihan ja syrjinnän levittämistä, lietsontaa, edistämistä tai oikeuttamista. Suomen yhdenvertaisuuslaissa ihmisarvoa loukkaava syrjivä käyttäytyminen on kielletty lainvastaisena häirintänä

Vaalihaastekampanja: www.eivihapuheelle.fi/vaalit

Vierasbloggaus: Kyllä Netari on vihapuheesta vapaa – vai onko?

Netari on Suomen suurin nuorisotalo verkossa, kohtaamme vuosittain yli 34 000 nuorta. Mottomme on ollut koko toiminnan ajan se, että palveluun ovat tervetulleita kaikki nuoret, sellaisina kuin he ovat. Syksyn 2014 aikana teimme paljon yhteistyötä Ei vihapuheelle-liikkeen kanssa ja yhteisömanagerimme osallistui yhdenvertaisuuskoulutukseen. Toimintaa tarkasNetari vihapuheesta vapaaksi teltuamme tulimme miettineeksi, onko mottomme todella pitävällä pohjalla. Ovatko kaikenlaiset nuoret tervetulleita, onko ohjaajillamme riittävät taidot vihapuheeseen ja rasismiin puuttumiseksi ja miten voimme pitää huolta siihen, että yhdenvertainen kohtelu toteutuu verkkonuorisotalossa? Oli peiliin katsomisen paikka.

Vihapuheiltoja järjestettiin Netarissa syksyn aikana kaksi kertaa. Ei Vihapuheelle -liikkeen aktivistit osallistuivat sekä Habbon että Demin vihapuheteemailtoihin. Molemmat illat kertoivat karua kieltä nuorten arjesta: kiusaaminen, tylyttäminen, haukkuminen, huorittelu, homottelu ja nolojen kuvien jakaminen ovat arkea verkossa. Vaikka Netarissa kiusaaminen on kielletty, olemme aika varmoja että myös Netarissa tilanteisiin voi törmätä ja vihapuhe saattaa myös piiloutua ohjaajiemme katseiden alta kahdenkeskisiin keskusteluihin. Päädyimme tuunaamaan Netarissa kävijöille suunnattuja käytössääntöjä, erityisesti vihapuheen osalta. Käytössääntöjä kommentoivat myös Netari-toiminnassa mukana olevat nuoret apuohjaajat eli apparit.

Ei vihapuheelle-liikkeen tarjoama innostava verkkokoulutus antoi Netari-ohjaajille valmiuksia kohdata ja puuttua vihapuheeseen päivystysiltojen aikana. Aiheesta keskusteltiin myös syksyn kasvokkaisessa ohjaajakoulutuksessa ja aiheesta lisättiin sisältöä Netari-ohjaajien käsikirjaan. Mitä vahvempaa on ohjaajien osaaminen, sitä paremmin he voivat ylläpitää ja tukea vihapuheesta vapaata Netari-toimintaa.

Seuraavia askelmerkkejä on selvittää, miten Netarissa käyvät nuoret itse kokevat tulevansa kohdelluksi, toteutuuko yhdenvertaisuus Netarissa ja kokevatko he, että ohjaajat osaavat puuttua tilanteisiin jämäkästi. Tavoitteena on, että vihapuheen vastustaminen on luonteva, arkinen osa Netaria. Hyväuskoinen tuudittautuminen siihen ajatukseen, että olemme varmasti yhdenvertaisuuden puolella ei riitä, vaan pitää myös tehdä aktiivisesti jotain. Pidämme siis peiliä käden ulottuvilla, jotta itsetutkiskelu toteutuu jatkossakin! Vihapuheesta vapaa Netari on aktiivisia tekoja ihmisarvon kunnioittamisen ja yhdenvertaisuuden puolesta jokaisena päivystysiltana.

Anniina Lundvall – verkkonuorisotoiminnan asiantuntija / Pelastakaa Lapset ry.

Kansainvälinen Ei vihapuheelle -perhe kokoontui Azerbaidžanissa

Ei vihapuheelle -liikkeen kansalliset kampanjat ja Euroopan laajuiset aktivistit kokoontuivat 1.–5.10. No Hate Speech Movement Forumiin. Tapahtuman isännöi Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtaja Azerbaidžan ja viisipäiväisessä konferenssissa 250 liikkeen toiminnassa mukana olevaa aktiivia jakoi kokemuksia ja ideoita liikkeen tulevaisuudelle.

Pandapukuun pukeutunut ihminen pitelee punaista sydäntä, jossa tejsti "Älä vihaa".
No Hate Panda

Ei vihapuheelle liike toimii nyt 40:ssä Euroopan neuvoston maassa ja liikkeen ideat ovat myös levinneet yli Euroopan rajojen, mistä osoituksena on Meksikossa vastikään alkanut eloisa kampanjointi. Vihapuheen vastaisuus on luonut rajat ylittävän yhteisön. Foorumissa toivottiin yhä useamman ihmisen, erityisesti vähemmistöihin kuuluvien, mukaan saamista verkostoon.

Pöytä, jolla erilaisia sydänkuvioisia promootiomateriaaleja. Pöydän ympärillä seisoo kolme ihmistä. Kauempana näkyy lisää esittelypöytiä ja ihmisiä.
Suomen ständi foorumissa

Merkittävänä Euroopan-laajuisen liikehdinnän tuloksena on yhteinen kampanjointi sen puolesta, että 22.7. tunnustettaisiin kansainvälisesti viharikosten uhrien muistopäiväksi. Päivä muistuttaa meitä kaikkia siitä, mihin äärimmäisyyksiin viety viha ja vihapuhe voivat johtaa, kuten Norjassa tapahtuneet iskut vuonna 2011 osoittivat.

Konferenssi herätti myös ajatuksia siitä, kenellä on mahdollisuus käyttää sananvapautta ja kenellä ei. Vihapuheen vastaisuudella pyrimme edistämään yhdenvertaista sananvapautta, mutta hyvin usein se kenellä on valtaa, päättää ja hiljentää toisen. Saatamme vahvistaa tätä valtarakennetta myös huomaamattamme, minkä vuoksi on tärkeä lisätä tietoisuutta vihapuheen ja sananvapauden välisestä suhteesta.

Suuri No Hate Speech Movement Forum -kyltti, jonka edessä seisoo neljä ihmistä.
Osa Suomen edustajista foorumissa.

Eri maiden kokemukset muistuttivat myös siitä, että meillä Suomessa on etuoikeutetun hyvät mahdollisuudet puuttua vihapuheeseen.

”Hate destroys, Love creates! Be the change!”

Sinulla on mahdollisuus tulla mukaan ja vaikuttaa.

Edla, Ei vihapuheelle -liikkeen aktivisti

Millaista henkistä väkivaltaa olet kohdannut netissä? Tule juttelemaan tänään!

Ei vihapuheelle -liikkeen nuoret aktivistit keskustelevat demittäjien kanssa aiheesta demi.fi-keskustelufoorumilla tänään 26.11 klo 17–20.30.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä väkivallattomuuden päivää. Netarissa pureudutaan väkivallan muodoista hankalimmin tunnistettavaan eli henkiseen väkivaltaan – erityisesti netissä. Henkinen väkivalta netissä voi toteutua esimerkiksi välinpitämättömänä kohteluna, tylyttämisenä, ignooraamisena, kuvien ja viestien luvattomana julkaisemisena, nolojen juorujen levittämisenä, haukkumisena tai pelotteluna.

Netari-nuorisotyöntekijöiden lisäksi keskustelussa ovat mukana Ei vihapuheelle -liikkeen nuoret aktivistit. Heidän kanssaan voit jutella vihapuheen merkityksestä, kokemuksista ja sen ehkäisystä. Mitä pitää tehdä jos joku loukkaa? Miten voin puuttua vihapuheeseen netissä? Mistä voin löytää tietoa, jotta osaan toimia oikein?

– Netissä kohdataan paljon vihapuhetta. Järjestämme keskustelun yhdessä Ei vihapuheelle -liikkeen kanssa lisätäksemme tietoutta sekä aikuisten ja nuorten välistä keskustelua kertoo Netta Vahteri Pelastakaa Lapset ry:stä.
– Netti tekee vihapuheen näkyvämmäksi ja tarjoaa sille uusia kanavia. Verkossa voi kuitenkin keskustella myös monista tärkeistä asioista ja edistää sananvapautta ja yhdenvertaisuutta, muistuttaa Riikka Kaukinen Ei vihapuheelle -liikkeestä.

Keskusteluun voit osallistua täällä.

Netari on valtakunnallinen nuorisotalo netissä. Netarissa voi viettää aikaa, tavata kavereita ja jutella nuorisotyöntekijöiden sekä muiden luotettavien aikuisten kanssa. Netariin ovat tervetulleita kaikki nuoret. Netarissa työskentelevät koulutetut nuorisotyön ammattilaiset. Netarissa on mukana nuorisotyöntekijöitä seitsemästä kaupungista: Espoosta, Keravalta, Kuopiosta, Lappeenrannasta, Oulusta, Porista ja Vantaalta. Lisäksi mukana on myös Pelastakaa Lapset ry:n työntekijöitä.

”Paha on poikkeus, hyvä on sääntö”

Ei vihapuheelle -liike osallistui sunnuntaina 26.10. ensimmäistä kertaa järjestettyyn
Väkivallankumous – Rakkauden pesäpalloturnaus -tapahtumaan. Väkivallankumous on näyttelijä Eppu Pastisen aloittama liike, jonka pyrkimyksenä on poistaa kaikki väkivalta maailmasta.

eppu1
Eppu Pastinen haluaa poistaa väkivallan maailmasta.

Väkivalta on aiheuttanut Pastiselle jo pidemmän aikaa turhautumista, ahdistusta ja surua. Viime aikojen uutisoinnit väkivaltaisista nuorisojengeistä olivat sysäys sille, että Pastinen halusi tehdä jotain konkreettista väkivallan ehkäisemiseksi. Näin syntyi Väkivallankumous.

Rakkauden pesäpalloturnaukseen osallistui lukuisia julkisuuden henkilöitä ja järjestöjä, jotka tarjoavat osallistumismahdollisuuksia nuorille. ”Tapahtuma ylitti odotukset ja ihmisten antama palaute on ollut positiivista. Tapahtumaa kuvaillaan ennen kokemattomaksi. Tapahtumassa oli yhteisöllisyyden ja välittämisen tunnelma”, sanoo Pastinen. Hänen mielestään nuoret tarvitsevat osallistumismahdollisuuksia. Helsingissä tapahtuneet
väkivallanteot kertovat nuorten tarpeesta kuulua johonkin yhteisöön, tarpeesta saada kunnioitusta ja hyväksyntää. Esimerkiksi urheilun kautta nuoret voivat samalla tavalla kuulua yhteisöön ja saada kunnioitusta loukkaamatta ketään.

Pastinen on useasti puuttunut näkemäänsä väkivaltaan. Pelkkä soitto hätänumeroon ei aina välttämättä auta. ”Näin väkivaltatilanteen, jossa uhri huusi apua. Soitin heti 112:een. Tilanne jatkui, sillä poliisit eivät ehtineet heti paikalle. Tekijät liukastuivat ja ulkopuoliset tulivat repimään heitä irti uhrista. Tekijät ehtivät paeta paikalta metroon ennen poliisin tuloa. Uhri ei onneksi saanut suurempia kolhuja, mutta jälkeenpäin minulle tuli hyvin ahdistunut olo tilanteesta. Tilanne aiheutti ristiriitaisia tunteita, sillä hätäkeskus kehotti pysymään linjalla, vaikka olisin halunnut mennä fyysisesti väliin.”

Voiko väkivaltatilanteen näkevä tehdä jotain muutakin kuin soittaa hätänumeroon? Pastisella on tarjota tähän monia hyviä keinoja. Puutu aina tilanteeseen:

1. Soita 112:een.
2. Ota muita mukaan, väliin ei tarvitse eikä aina kannata mennä yksin.
3. Puhu tekijän kavereille, nimeä teko.
4. Osoita omalla puuttumisellasi, että teko on väärin.

Pastinen suosittelee myös Helsingin kaupungin nuorisotoimen johtajan Tommi Laition vinkkiä: ”Jos näet kiusaamistilanteen, mene siihen esittäen uhrin kaveria. Tämä osoittaa kiusaajalle, että kiusattu ei ole yksin, vaan hänestä välitetään.” Tärkeintä on aina, että puuttuu jollain tavalla tilanteeseen, jossa käytetään mitä tahansa väkivaltaa, oli se sitten henkistä tai fyysistä.

”Väkivaltatilanteeseen puuttuminen vaatii rohkeutta, ja rohkeus vaatii rohkeutta. Yhden
onnistumisen kokemuksen jälkeen on varmempi puuttumaan myös uudestaan. Laitio on sanonut, että jokaisen, joka puuttuu tällaisiin tilanteisiin, tulisi jakaa tietoa siitä sosiaalisessa mediassa. Tällöin muut huomaavat, että väkivaltatilanteisiin puuttuminen on mahdollista ja hekin pystyvät siihen”, Pastinen neuvoo.

Jokainen voi omalla asenteellaan vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa elämme. Pastinen siteeraa Nelson Mandelaa: ”Olosuhteita en voinut muuttaa, mutta asennettani voin.”

Jatkossa Väkivallankumouksen nettisivuja ylläpitää Aseman lapset ry. Sivuille päivitetään nuorille suunnattuja osallistumismahdollisuuksia. Rakkauden pesäpalloturnaus tullaan järjestämään tästä lähtien vuosittain, aloituksena aina väkivallattomalle vuodelle. Ei vihapuheelle -liike on Väkivallankumouksen yhteistyökumppani.

Christina, Ei vihapuheelle -liikkeen aktivisti