Osallisena Suomessa -hankkeen loppuseminaari 10.12.2013

Kaksi meistä aktivisteista esitteli Ei vihapuheelle -liikettä Osallisena Suomessa -hankkeen loppuseminaarissa tiistaina 10.12.13. Kyseessä oli työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä maahanmuuttajien koulutuksen kehittämishankkeen loppuseminaari, jonka kuulijakunnalla on varmasti niin asiantuntemusta kuin vaikutusvaltaa vihapuheeseen taustalla vaikuttaviin syihin liittyen.

Pohdimme keskenämme, kuinka erilaisiin tapahtumiin olemmekaan osallistuneet Ei vihapuheelle -liikkeen aktivisteina: tässä tapauksessa pääsimme Finlandia-talon puhujapönttöön heti kahden ministerin ja kaupunginjohtajan jälkeen! Tilaisuus olikin melko erilainen verrattuna esimerkiksi kesän festareihin, joilla olemme aiemmin olleet Ei vihapuheelle -liikkeen aktivisteina.

Nainen puhujapöntössä luentosalin edessä.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa toteutetuista hankkeista, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta. Erään seminaarin osallistujan ehdotuksesta pidettiin myös hiljainen hetki edesmenneen Nelson Mandelan muistoksi ja koko sali nousi kunnioittamaan ihmisoikeusaktivistia hetki ennen esitelmäämme. Esityksemme oli aikataulullisista syistä lyhyt, mutta ytimekäs. Kerroimme kuuntelijoille liikkeen taustasta, kampanjoinnista sekä luonnollisesti vihapuheesta ja sen merkityksestä.

Seminaarista jäi paljon pohdiskeltavaa myös meille aktivisteille esimerkiksi tiettyjen sanojen käyttämisestä. Joku yleisöstä kommentoi, ettei haluaisi itseään kutsuttavan maahanmuuttajaksi, uussuomalaiseksi tai maahanmuuttajataustaiseksi henkilöksi vaan yksinkertaisesti suomalaiseksi. Toinen henkilö kommentoi tähän, että haluaa nimenomaan itseään kutsuttavan uussuomalaiseksi. Kolmas oli sitä mieltä, että olisi puhuttava eri kieli- ja kulttuuritaustaisista ihmisistä.

Iso luentosali täynnä seisovia ihmisiä.
Hiljainen hetki Nelson Mandelan muistolle.

Keskustelu olisi voinut jatkua loputtomiin ja mielipiteitä on varmasti yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Yksi asia on kuitenkin selvää: sanavalinnoillamme on suuri merkitys. Kuitenkin tärkeämpää kuin yksittäiset sanat, on niiden takana oleva ajatus ja rakenteet.

Tämä herätteli pohtimaan myös vihapuheen olemusta. Vihapuhe on usein ajattelematonta, vihan vallassa tuotettua puhetta, joka loukkaa ja syrjii kuulijaansa. Vihapuhe voi siis kummuta tietämättömyydestä ja siksi onkin tärkeää, että emme aina heti oleta, että toinen haluaa aiheuttaa mielipahaa sanavalinnoillaan vaan kyseessä saattaakin olla eri konteksti tai ympäristö.

Toisaalta vihapuhe on usein myös hyvin harkittua ja kylmäveristäkin, eikä vihan tunteella ja vihapuheella ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Tärkeää onkin sanavalintojen kyseenalaistamisen lisäksi tiedostaa vihapuhetta herättävät ja ylläpitävät rakenteet, jotta vihapuheeseen pääsee vaikuttamaan.

Sanojen käytöstä voi olla eri mieltä ja niistä on tärkeätä käydä avointa keskustelua laajasti. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että olemme yksilöitä, joilla kaikilla on eri ennakkokäsitykset asioista. Sen sijaan että yritämme lokeroida sanat sallittuihin ja kiellettyihin sanoihin, haluaisimme liikkeenä kehottaa teitä pohtimaan kontekstia, kohtaamaan toiset ihmiset taustastaan ja olemuksestaan riippumatta yksilöinä ja kysymään rohkeasti muilta, mitkä termit tuntuvat vastaanottajalta miltäkin.

Mira & Noora, Ei vihapuheelle -liikkeen aktivistit

0 Comments

Vastaa


This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.