Monthly Archives: joulukuu 2013

Osallisena Suomessa -hankkeen loppuseminaari 10.12.2013

Kaksi meistä aktivisteista esitteli Ei vihapuheelle -liikettä Osallisena Suomessa -hankkeen loppuseminaarissa tiistaina 10.12.13. Kyseessä oli työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä maahanmuuttajien koulutuksen kehittämishankkeen loppuseminaari, jonka kuulijakunnalla on varmasti niin asiantuntemusta kuin vaikutusvaltaa vihapuheeseen taustalla vaikuttaviin syihin liittyen.

Pohdimme keskenämme, kuinka erilaisiin tapahtumiin olemmekaan osallistuneet Ei vihapuheelle -liikkeen aktivisteina: tässä tapauksessa pääsimme Finlandia-talon puhujapönttöön heti kahden ministerin ja kaupunginjohtajan jälkeen! Tilaisuus olikin melko erilainen verrattuna esimerkiksi kesän festareihin, joilla olemme aiemmin olleet Ei vihapuheelle -liikkeen aktivisteina.

Nainen puhujapöntössä luentosalin edessä.

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa toteutetuista hankkeista, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta. Erään seminaarin osallistujan ehdotuksesta pidettiin myös hiljainen hetki edesmenneen Nelson Mandelan muistoksi ja koko sali nousi kunnioittamaan ihmisoikeusaktivistia hetki ennen esitelmäämme. Esityksemme oli aikataulullisista syistä lyhyt, mutta ytimekäs. Kerroimme kuuntelijoille liikkeen taustasta, kampanjoinnista sekä luonnollisesti vihapuheesta ja sen merkityksestä.

Seminaarista jäi paljon pohdiskeltavaa myös meille aktivisteille esimerkiksi tiettyjen sanojen käyttämisestä. Joku yleisöstä kommentoi, ettei haluaisi itseään kutsuttavan maahanmuuttajaksi, uussuomalaiseksi tai maahanmuuttajataustaiseksi henkilöksi vaan yksinkertaisesti suomalaiseksi. Toinen henkilö kommentoi tähän, että haluaa nimenomaan itseään kutsuttavan uussuomalaiseksi. Kolmas oli sitä mieltä, että olisi puhuttava eri kieli- ja kulttuuritaustaisista ihmisistä.

Iso luentosali täynnä seisovia ihmisiä.
Hiljainen hetki Nelson Mandelan muistolle.

Keskustelu olisi voinut jatkua loputtomiin ja mielipiteitä on varmasti yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Yksi asia on kuitenkin selvää: sanavalinnoillamme on suuri merkitys. Kuitenkin tärkeämpää kuin yksittäiset sanat, on niiden takana oleva ajatus ja rakenteet.

Tämä herätteli pohtimaan myös vihapuheen olemusta. Vihapuhe on usein ajattelematonta, vihan vallassa tuotettua puhetta, joka loukkaa ja syrjii kuulijaansa. Vihapuhe voi siis kummuta tietämättömyydestä ja siksi onkin tärkeää, että emme aina heti oleta, että toinen haluaa aiheuttaa mielipahaa sanavalinnoillaan vaan kyseessä saattaakin olla eri konteksti tai ympäristö.

Toisaalta vihapuhe on usein myös hyvin harkittua ja kylmäveristäkin, eikä vihan tunteella ja vihapuheella ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Tärkeää onkin sanavalintojen kyseenalaistamisen lisäksi tiedostaa vihapuhetta herättävät ja ylläpitävät rakenteet, jotta vihapuheeseen pääsee vaikuttamaan.

Sanojen käytöstä voi olla eri mieltä ja niistä on tärkeätä käydä avointa keskustelua laajasti. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että olemme yksilöitä, joilla kaikilla on eri ennakkokäsitykset asioista. Sen sijaan että yritämme lokeroida sanat sallittuihin ja kiellettyihin sanoihin, haluaisimme liikkeenä kehottaa teitä pohtimaan kontekstia, kohtaamaan toiset ihmiset taustastaan ja olemuksestaan riippumatta yksilöinä ja kysymään rohkeasti muilta, mitkä termit tuntuvat vastaanottajalta miltäkin.

Mira & Noora, Ei vihapuheelle -liikkeen aktivistit

Islam Expo 22. – 24.11.2013

Suomen kolmas Islam Expo järjestettiin 22.–24.11.2013 katajanokan Wanhassa satamassa ja meille oli tarjottu mahdollisuutta pitää ständiä sisäasiainministeriön Etnon ja Vähemmistövaltuutetun toimiston kanssa. Ständimme oli pystyssä koko tapahtuman ajan ja tunnelma parani päivä päivältä.

Nainen pitää punaista sydänkylttiä, jossa lukee: "Different is good!"

Ständimme ei ollut melkein koskaan tyhjänä, aina oli joku innokas tuntematon joka kävi kanssamme aiheeseemme liittyvää keskustelua ja mukaan mahtui tutumpiakin kasvoja. Tapahtuman kävijät olivat hyvin avoimia ja saimme esimerkiksi kuulla henkilökohtaisia kokemuksia vihapuheesta ja syrjinnästä erilaisilta henkilöiltä, niin lapsilta kuin esimerkiksi sodan keskellä kasvaneilta ja paenneilta palestiinalaisilta, suomalaisilta monikulttuurisilta perheiltä, turisteilta sekä maahanmuuttajilta.

Pisteellämme käytiin pääsääntöisesti keskustelua vihapuheen eri muodoista kuten kasvottomasta ja suorasta sekä siitä, minkälaista vihapuhe on ja mitä siihen sisältyy. Kuuntelimme myös ihmisten omia kokemuksia ja keskustelimme siitä, kuinka vihapuhetta voisi vähentää. Lisäksi halutessaan sai kirjoittaa liikkeen sydämiin jotain vihapuheen vastaista ja poseerata meille iskulauseella varustetun sydämen kanssa. Kuvia ja halukkaita tulikin yllättävän paljon.

Mies seisoo esittelypöydän takana ja pitää punaista sydänkylttiä, jossa lukee: "Älä vihaa".

Viranomaisten ja järjestöjen lisäksi tapahtumassa oli osallistujia ympäri maailmaa. Saudi-Arabian suurlähetystö piti ständiä, jossa tarjoiltiin arabialaista kahvia ja taateleita. Bahrainilaiset jakoivat kirjoja ja myivät itämaisia vaatteita, saippuaa, hunajaa, öljyä ja pyhää ZamZam-vettä. Turkista oli tultu myymään turkkilaista keramiikkaa ja Burman ständillä kerrottiin ja näytettiin videolla miten huonot oltavat muslimeilla on Burmassa, etenkin Rohingyan alueella. Suomesta mukana oli paljon eri yhdistyksiä sekä muun muassa moskeijoiden edustajia.

Viikonlopun aikana järjestettiin erilaisia luentoja eri aiheista kuten islamin opetus kouluissa, nuorten asema Euroopassa, islamilainen avioliitto ja kuinka sopeutua eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Tapahtumassa järjestettiin paneelikeskusteluja joihin yleisö sai osallistua ja kysyä kysymyksiä oppineilta. Naisille pidettiin myös oma paneelikeskustelu, jonka vetäjänä toimi aivan ihastuttava nainen Bahrainista.

Kaksi mustiin pukuihin pukeutunutta miestä pitelee punaista sydänkylttiä, jossa lukee: "Kohtele kaikkia niin kuin haluaisit sinua kohdeltavan".

Tapahtumaan oli tultu Saudi-Arabiasta, Turkista ja Bahrainista asti, mikä oli yksi tapahtuman parhaimpia puolia. Kaikki osallistujat vieraista tapahtuman järjestäjiin ja ständiläisiin saivat uusia ystäviä ja ideoita eripuolilta maailmaa. Uudet ystävämme Bahrainista halusivat jopa aloittaa oman vihapuheen vastaisen kampanjan keskustelujemme jälkeen!

Fatima ja Henna, Ei vihapuheelle -liikkeen aktivistit

Ei vihapuheelle -liikkeen syksy Oulussa

Ei vihapuheelle -liike oli kuluneen vuoden aikana näkyvillä Oulussa monessa eri tapahtumassa. Paikallinen Oulu-lehti teki jutun liikkeeseen liittyen 11.05.2013 ja varsinaisesti ensimmäisen kerran liikettä esiteltiin Mahdollisuuksien torilla 25.5.2013 Oulun kaupunginteatterin tiloissa. Ei vihapuheelle -liikkeen tarroja ja pinssejä jaettiin yhteistyössä Planin vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa.

Elokuussa Ei vihapuheelle -liike oli esillä Oulussa vuosittain järjestettävässä elinkeinoelämään liittyvässä Korttelihaipakka-tapahtumassa. Tapahtuman aikana osa ydinkeskustan kaduista suljettiin autoliikenteeltä ja alueen liikkeet, ravintolat ja kahvilat olivat auki klo 23:een saakka.

Korttelihaipakka-päivänä 15.08.2013 Yle Oulun radio teki haastattelun Ei vihapuheelle -liikkeemme tempaukseen liittyen. Järjestimme yhteistyössä Planin kanssa vihapuheen vastaisen kirjoitus- ja piirustushaasteen Korttelihaipakassa liikkuneille nuorille ja aikuisille. Saimme sadoilta nuorilta ja aikuisilta hienoja vihapuheen vastaisia kannanottoviestejä ja -kuvia. Tempaukseen osallistuivat muun muassa kansanedustaja Mirja Vehkaperä, muusikko Aki Louhela sekä sarjakuvataiteilijat Ville Ranta ja Ilpo Koskela.

Mies piirtää ruskealle paperille sarjakuvaa.
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta piirtämässä vihapuheen vastaisia terveisiään 15.8.2013.

Seuraavan kerran oululaisaktiivit olivat mukana Kansainvälisellä lasten- ja nuortenelokuvien festivaalilla 18.–24.11.2013 Kulttuuritalo Valveella sekä FinnKino Plazalla. Ei vihapuheelle -liikkeen materiaaleja oli jaossa koko viikon ajan Planin kanssa jaetulla ständillä. Lisäksi kävimme pitkin viikkoa pitämässä lasten oikeuksiin ja vihapuheeseen liittyviä lyhyitä puheita elokuvien alussa yhdessä Kamu-leijonan kanssa.

Keskiviikkona 20.11.2013 lasten oikeuksien päivänä huomioitiin erityisesti niiden lasten oikeudet, joiden elämään kuuluu jokin vamma. Planin lasten oikeuksien lähettiläät ohjasivat työpajoja, joista yhdessä sai ideoida vihapuheen vastaisia viestejä ja kuvia sekä toisessa osallistua mielipide- ja arvojanaharjoituksiin.

Ruskealle paperille tehty sarjakuvamaalaus, jossa pieni lapsi piirtää sydäntä ja iso vihainen mies sanoo: "Vihapuhetta vihamielisiä kohtaan!"
Ville Rannan vihapuheen vastaiset terveiset

Vuosi 2013 oli onnistunut Oulussa. Tavoitimme runsaan määrän eri ikäisiä ihmisiä. Oulun paikalliset aktiivit palkittiin myös Vuoden Plan-kansalainen -tunnustuksella. Ansioina mainittiin lasten koulutuksen puolesta puhuminen sekä ihmisoikeuksia loukkaavan vihapuheen vastainen kampanjointi.

Teija, Ei vihapuheelle -liikkeen aktivisti

Pitääkö kaikkialle päästä?

WHO:n mukaan maailmassa joka neljännessä kotitaloudessa asuu vammainen. Luulisi että heistä jollakulla olisi toisinaan asiaa Mannerheimintielle. Pyörätuoleja tai rollaattoreita ei kuitenkaan näy. Täällä Suomen pääkaupungissa harva liikuntarajoitteinen uskaltautuu ydinkeskustaan ilman avustajaa. Mukulakivikadut, kynnykset, nopeasti vaihtuvat liikennevalot ja ihmispaljous voivat olla hitaasti liikkuville jopa mahdottomia esteitä.

Koen itseni onnekkaaksi, koska olen tavannut eri tavalla vammaisia läpi elämäni. Olen saanut monesta korvaamattoman ystävän. Koen erilaiset vammat ja tavat tehdä asioita elämää rikastuttavina tekijöinä. Apuvälinetekniikan opiskelun jälkeen suhtaudun apuvälineisiin vielä suuremmalla innolla, ja tuijotan pyörätuolia korkeintaan jos se on Suomessa harvinaista mallia. Koulun tärkein oppi oli kuitenkin se, ettei mikään ole mahdotonta, jos vain saa oikeanlaiset apuvälineet.

Yksityiskohta isosta graffitimaalauksesta, kuvassa muun muassa punainen sydän, jossa teksti: "Älä vihaa", kasvot ja valkoinen sydän, jossa teksti: "Anna rakastaa".

Ilman vammaisia ystäviäni, omia vammojani ja koulutustani en välttämättä edes huomaisi vammaisten vähäistä määrää katukuvassa. Yhden suuren kansanosan piilottaminen seinien sisään tekee heistä helposti näkymättömiä ja unohdettuja toisia. Piilotamme katseiltamme paljon potentiaalisia ystäviä, kumppaneita ja työtovereita, joilla olisi paljon annettavaa koko yhteiskunnalle. Tuntemattomasta tulee liian helposti pelottavaa. Vammaiset voidaan virheellisesti nähdä verovarojen nakertajina tai muistutuksina siitä mitä itselle saattaa koska tahansa tapahtua. Näin on tapahtunut esimerkiksi Espoon Kaitaalla, jossa omakotitaloalue on taistellut 4 vuotta, jotta naapurustoon ei rakennettaisi kehitysvammaisten asuntolaa.

Tieto ja ymmärtämys lisäävät aina ihmisten hyvää kohtelua. Siksi haluankin ehdottaa että ensi kerralla kun kuljet kaupungilla, yritä bongata 10 asiaa jotka eivät ole esteitä sinulle koska et ole vammainen. Jos innostut, voit valita uuden vamman joka päivälle. Muista että me kuljemme keskuudessanne. Tai ainakin kulkisimme jos meidän annettaisiin.

Täältä opettajat ja muut kiinnostuneet löytävät materiaalia, jonka avulla voi tarkastella esteettömyyttä uudesta näkökulmasta, ja kokeilla miltä se tuntuisi omalla kohdalla.

Veeti, Ei vihapuheelle -liikkeen aktivisti